Mieskuoro Sirkat

Lehdistökuvat

Nikke Isomöttönen Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 01 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 1 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 2 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 3 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 4 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 5 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 6 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 7 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 8 Mieskuoro Sirkat, lehdistökuva 9

Mieskuoro Sirkat

Mieskuoro Sirkat perustettiin Jyväskylässä 1899. Perustajana oli seminaarinlehtori P. J. Hannikainen, joka oli myös kuoron ensimmäinen johtaja. Alultaan "Nelinkertainen mieskvartetti" kasvoi vähitellen nykyiseksi yli 50 laulajan kuoroksi.

Koko historiansa ajan Sirkat on ollut Keski-Suomen johtava mieskuoro, joka on jättänyt pysyvän jäljen Jyväskylän ja koko maakunnan kulttuurielämään. Sirkat on myös Mieskuoroliiton perustajajäsen. Mieskuoroliiton Vuoden kuoroksi nimetty Sirkat on esiintynyt monissa tilaisuuksissa koti- ja ulkomailla, myös radiossa ja televisiossa. Kuoro on tuottanut myös useita äänitteitä.

Kuoro esiintyy joka vuosi eri puolilla Suomea. Ulkomailla kuoro on esiintynyt Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Puolassa, Saksassa, Sveitsissä, Unkarissa, Espanjassa sekä Kiinan kansantasavallassa, jossa kuoro oli ensimmäinen länsimäinen kuorovieras. Kuoro on osallistunut Debrecenissä kansainväliseen Béla Bartók kuorokilpailuun vuosina 1996 ja 2002 ja oli molemmilla kerroilla kilpailun paras mieskuoro. Sirkat on edustanut Suomea Luzernissa konsertissa, jonka järjesti Euroopan kuoroliitto.

Ensimmäisessä kansainvälisessä Leevi Madetoja kuorokilpailussa Turussa 1989 kuoro sijoittui parhaaksi perinteelliseksi mieskuoroksi kansallisessa sarjassa. Kolmannessa kansainvälisessä Leevi Madetoja kuorokilpailussa vuonna 2000 Sirkat voitti kansainvälisen sarjan ja Juha Holma palkittiin kilpailun parhaana johtajana.

Juha Holma johti kuoroa vuosina 1994-2004 ja edeltäjiensä tavoin sävelsi kuorolle uutta ohjelmistoa. Aluevaltauksina hänen kaudeltaan mainittakoon laulu- ja näyttämötaidetta yhdistäneet produktiot, joista toinen perustui Carl Michael Bellmanin lauluihin ja toinen suomalaiseen saunakulttuuriin.

Viime aikojen tärkeimpiä ponnistuksia ovat olleet jyväskyläläistä joulumusiikkia sisältävä äänite yhdessä sopraano Mari Palon kanssa, kanadalaisen nykysäveltäjän Murray R. Schaferin teoksiin keskittynyt kaksoisyhteiskonsertti Helsingin Yliopiston Musiikkiseuran kamarikuoron kanssa ja Sibeliuksen Kullervo-sinfonian palauttaminen kuoron ohjelmistoon Jyväskylä Sinfonian kanssa.

Kesällä 2003 kuoro osallistui Sulasolin 80-vuotistapahtumaan Haminan seudulla. Keväällä 2004 kuoromme vietti 105-vuotisjuhliaan perinteisin juhlamenoin ja kesällä järjestimme viikonloppupurjehduksen Päijänteelle, jonka yhteydessä pidettiin historiallinen laiturikonsertti. Kuoromme perustajan syntymän 150-vuotisjuhlien merkeissä kuoromme on mukana monissa aiheeseen liittyvissä tapahtumissa, esiintyipä nelinkertainen kvartettimme Hannikaisen syntymäpäiväjuhlissakin 9.12.2004 Nurmeksessa.

Tällä hetkellä kuoron taiteellisena johtajana toimii Nikke Isomöttönen, jonka johdolla kuoro on viettänyt 110- ja 115-juhlavuosiaan monin tapahtumin ja matkoin. 110-juhlavuoden taiteellisena huipennuksena oli Erkki Raiskin oratorion 'Seitsemän kuva Kristuksen ylösnousemuksesta' kantaesitys Jyväskylä Sinfonian kanssa.

Sibeliuksen Kullervo-sinfoniassa kuoro on aina esiintynyt teoksen ansaitsemalla tinkimättömyydellä. Ja nyt myös Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlinnan yhteydessä.

Sirkkaviini vain paranee vanhetessaan!

Menneisyys

Suomalaisen elämäntavan ensimmäisessä murroksessa 1800-luvun loppupuoliskolla alkoi Jyväskyläänkin syntyä korkeatasoisempaa musiikkia esittäviä yhtyeitä ja kuoroja. Työväen lauluseuran iltamissa 15.4. 1899 miesseminaarin juhlasalin lavalle nousi vielä nimetön mieskvartetti ja vetäisi komeasti Järnefeltin Sirkan. Kuoron syntymäpäivänä voidaan pitää 20.9.1899 pidettyä perustamiskokousta.

Siitä alkoi Sirkkaveljesten jo vuosisadan mittainen tarina. Mieskuoro Sirkat on osa Jyväskyläläistä musiikkikulttuuria, niin valtakunnallisesti kuin jo kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu kuoro. Nyt veljekset seisovat uteliaina uuden vuosisatansa kynnyksellä, nuottejansa järjestellen: perinteitä toki vaalitaan, mutta uusi aika tuo myös uudet rytmit.

Tulevaisuus

Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu se, että kuoron on pystyttävä tarjoamaan yleisölle mahdollisimman kokonaisvaltaisia konserttikokemuksia ja musiikillisia elämyksiä. Siksi tarkoituksenani onkin edelleen laajentaa Mieskuoro Sirkkojen monipuolista repertuaaria, lähtökohtana kuitenkin aina itse musiikki. Bellman -tyyppinen näyttämöllinen toteutus tai "rakkautta ja anarkiaa" -kokonaisuuden kaltainen osittain performancetus.

Ensin valitaan musiikki ja sen jälkeen mietitään, miten juuri tämä musiikki voidaan tuoda parhaiten esille. Jos löytyy luonteva tapa yhdistää musiikki esimerkiksi tanssiin, videoihin tai muuhun tavallisesta kuorotyylistä poikkeavaan esitystapaan, sitä voidaan käyttää. Esitystavan on korostettava musiikkia, se ei saa viedä huomiota siitä.

Kuoron ohjelmiston täytyy nyt olla monipuolinen, pelkkä perinteinen mieskuorolinja ei enää riitä. Värikäs, vaihteleva ohjelmisto antaa laulajille musiikillista yleissivistystä ja motivaatiota, yleisölle aina jotain uutta, hyvän syyn tulla taas katsomaan ja kuuntelemaan. Myös konserttien tilaajat voivat valita omiin tarpeisiinsa sopivan "konserttipaketin". Tärkeintä on kuitenkin korkeatasoinen musiikki. Tähän päämäärään suunnataan tinkimättömällä työnteolla. Kuoron työmäärä onkin kunnioitettava ja sitoutuneisuus erittäin vahva - tulevaisuus näyttää todella hyvältä!

Musiikillisen tason nostamiseksi annetaan kuorolaisille teoriaopetusta tasoryhmittäin ja lisätään kvartettilaulun osuutta harjoitusmuotona, molempia ammattimaisesti ohjaten.

Sirkat jo yli 110 vuotta

Yli 100-vuotias Mieskuoro Sirkat on osa suomalaista musiikkikulttuuria. Nyt niin valtakunnallisesti kuin jo kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu Jyväskyläläiskuoro seisoo uteliaana uuden vuosisatansa kynnyksellä: mitä uusia rytmejä tuokaan nopeasti kansainvälistyvä maailma?

Sirkkaveljesten vuosisadan mittainen tarina alkoi Työväen lauluseuran iltamissa 15.4.1899, kun miesseminaarin juhlasalin lavalle nousi silloin vielä nimetön mieskvartetti ja vetäisi komeasti Järnefeltin Sirkan.

P.J.Hannikainen ensimmäisenä johtajanaan tämä parin kymmenen laulajan niinsanotuista säätyläisistä koostuva nelinkertainen kvartetti laajensi vähitellen ohjelmistoaan. Hotelli Wahlgrenin - nykyisen Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelukeskuksen ja matkailupalvelun toimitalon - viehättävässä tornikabinetissa harjoiteltiin ahkerasti. Ilonpitokin toki osattiin, mutta rempseä yhdessäolo alkoi saada yhä enemmän vakavan tosiharrastuksen piirteitä. Tosimieltä lisäsi silloinen suomalaisen elämäntavan ensimmäinen murroskausi, joka synnytti maahamme korkeatasoisempaa musiikkia esittäviä yhtyeitä ja kuoroja.

Laajenevan toiminnan tueksi tornikabinetin laulajaveljekset perustivat yhdistyksen, joka aikanaan rekisteröitiin ja nimettiin Mieskuoro Sirkoiksi. Laulamiseen suhtauduttiin haasteellisesti, ja laadukkaan soinnin takaamiseksi aloitettiin säännölliset äänenmuodostusharjoitukset. Keikkamatkat alkoivat vuosien mittaan ulottua kotikaupungin konserttien lisäksi maakuntaan ja pian laajemmallekin, pääkaupunkiin saakka.

Sirkkaveljesten määrä kasvoi tasaisesti, ja sotien jälkeen kuoron miesvahvuudeksi laskettiin jo 70 laulajaa. Monen taitavan johtajan - nimekkäimpinä Martti Korpilahti ja Lassi Utsjoki -harjoittamana kuoro eteni yhä merkittävämpiin saavutuksiin. Näihin päiviin saakka säilyneitä perinteitä syntyi: Kinkomaan sairaalan loppiaiskonsertti sai alkunsa ja vapunpäivänä kokoonnuttiin konsertoimaan Aren aukiolle, nyttemmin Kolmikulman portaille.

Kuudennella vuosikymmenellään Mieskuoro Sirkat otti ohjelmistoonsa nykyiseen sirkkaperinteeseen olennaisesti kuuluvan kirkkomusiikin sekä monia uusia kotimaisten säveltäjien nyt klassikoina tunnettuja lauluja. Myöhemmin repertoaaria täydensivät oopperoitten kuorokohtaukset. Vaivihkaa käynnistyi myös kansainvälinen toiminta kuorovierailuineen.

Seuraavien vuosikymmenten aikana Mieskuoro Sirkkojen toiminta vakiintui persoonallisiin uomiinsa. Kuoro monipuolistui niin taidoiltaan kuin ohjelmistoltaankin. Osaavat laulunjohtajat painoivat sävelleimansa kuoroon: Einari Kropsu viittoi sirkkatahtia neljännesvuosisadan, Kari Ala-Pöllänen johdatteli joukkoa kohti uusia oivalluksia monta lauluntäyteistä vuotta.

Kvartettitoiminta nousi yhä näkyvämmäksi tavaksi sekä levittää musiikillista riemua kanssaihmisille että hankkia aktiivisesti toimivalle kuorolle niin tarpeellisia varoja. Monet ulkomaanmatkat toivat menestystä ja huimia kokemuksia milloin Kiinassa, milloin Venäjällä, milloin Espanjassa. Kansainväliset kuorovieraat lauloivat innostusta musiikillisiin sukulaisiinsa Jyväskylän vierailuillaan. Veljekset jatkoivat myös perinteikästä yhteistyötään sisarkuoronsa Vappujen sekä Jyväskylän Naislaulajien ja Jyväskylä Sinfonian kanssa.

Juha Holman johtajakaudella 1994-2004 alkoi uusi, merkittävä ja vauhdikas jakso Sirkkojen elämässä. Luovan taiteilijan vimmalla Holma pyöritteli perimmäisetkin kuorokansioissa ja frakinkauluksissa pesivät koiperhoset lentoon, raikasti ja uudisti sirkkailmeen. Sitten onkin menty aikamoista polkkaa, yllätetty konserttiyleisöä ja ehkä hiukan ihmetelty vielä itsekin uusien rytmien pyörteissä.

Näytelmällinen Bellman-ilta esitteli uudenlaisen sirkkakuoron - riehakkaan, veijarimaisen, riemukkaasti revittelevän. Kevään 1997 konsertissa vyöryi rakkauden ja anarkian villi sekamelska, kevään 1998 konsertti hätkähdytti uusilla, vaskenmakuisilla sävelkuvioilla.

Myös perinteiset mieskuorolaulut soivat tasavertaisina nykymusiikkiteosten ja kevyempien marilynien rinnalla. Sirkkojen laaja ikäskaala antaa elävän vivahteensa tulkintoihin.

Kvartettitoiminta on nykysirkoillekin läheistä. Kuoron sisällä toimii useita pienempiä, innostuneita kokoonpanoja. Keikkoja tehdään niin yritysten asiakastilaisuuksiin, tavarataloihin ja illanistujaisiin kuin häihin ja hautajaisiinkin, myös konserttien kokonaisuutta täydentävät kvartettien omaleimaiset esitykset. Osa kuorolaisista osallistuu myös paikallisiin oopperaproduktioihin.

Suurin osa miehistä on suorittanut ainakin Mieskuoroliiton perus- tai taitomerkin, moni vanhemmista laulajista edennyt mestarimerkkiin saakka. Näin kuoro hallitsee perusohjelmiston tilaisuuteen kuin tilaisuuteen ja sillä on myös hyvät valmiudet esiintyä yhdessä muiden kuorojen kanssa. Musiikillista tasoa nostetaan yhä korkeammalle järjestelmällisellä, tehokkaalla ohjauksella.

Mieskuoro Sirkat on hurjassa vauhdissa. Yli satakymmenvuotias nuorukainen on aivastellut menneiden, muistojen täyttämien vuosikymmenten irtopölyt pois, kiillottanut perinteistä vankimmat, uudistanut ohjelmiston ja löytänyt nykytyylinsä johtajansa Nikke Isomöttösen käsissä - P.J.Hannikaisen hengessä tietenkin.

Uuden vuosituhannen sirkkaveljet astuvat estottomasti alas esiintymislavalta, tuovat sävelensä sinne missä yleisö on ja jakavat laulun riemun ystäviensä kanssa yhä uudistuvin, kirkkain sävellajein.

Viimeksi päivitetty: 21.5.2017