Mieskuoro Sirkat

Kalle Mirkkola

OPETUSNEUVOS KALLE MIRKKOLA
– TUNNOLLINEN KOULUMIES JA MONIPUOLINEN KULTTUURIN HARRASTAJA

Opetusneuvos Kaarlo (Kalle) Mirkkola saavutti maallisen matkansa pään 12.1.2018. Kalle oli Karjalan poikia. Hän oli syntynyt Käkisalmessa 10.9.1925. Kallen äiti oli kotoisin Viipurin läänin Pyhäjärveltä ja isä Antreasta. Isän sukujuuret olivat Virossa, mistä isoisä saapui Suomeen vuosisadan vaihteessa toimien puutavaraliikemiehenä käyden kauppaa mm. Pietarin kaupungin kanssa.

Kalle aloitti kansakoulun 7-vuotiaana Tienhaaran koulussa Viipurin lähellä, minne perhe oli muuttanut 1920-luvun lopussa. Vuonna 1937 perhe muutti Käkisalmeen, missä Kalle aloitti oppikoulun Käkisalmen yhteislyseossa. 30.11.1939 alkaneet Käkisalmen pommitukset kuitenkin keskeyttivät myös Kallen koulunkäynnin ja ajoivat perheen joulukuun alussa evakkotaipaleelle.

Kolmen vuorokauden kuluttua evakkojuna saapui Ylistaron asemalle ilman perheen isää, joka oli haavoittunut Käkisalmen pommituksissa. Huhtikuussa 1940 isä palasi tervehtyneenä perheensä luokse Ylistaroon, mistä perhe muutti keväällä 1940 Jyväskylään. Jyväskylästä tulikin Kallen ja hänen perheensä kotikaupunki loppuelämänsä ajaksi.

Kallen koulukäynti jatkui Jyväskylän Lyseossa. Sen keskeytti kuitenkin kutsunnat lokakuussa 1943 ja sitä seurannut nostomiespalvelu Viipurissa ITR 3:ssa. Joulukuussa 1944 nostomiespalvelu oli suoritettu ja lukio-opiskelu erityisjärjestelyin saattoi jatkua. Ylioppilastutkinnon Kalle sai Jyväskylän lyseosta joulukuussa 1945. Jo alikersantin arvon nostomiespalveluksessa saanut Kalle komennettiin yllättäen suorittamaan kuuden kuukauden mittainen asevelvollisuus Kuopiossa JP 2:ssa. Näin lähes kaksi vuotta kestänyt sotilaskoulutus oli ohi ja Kalle saattoi hakea opettajakoulutukseen Jyväskylän Kasvatusopillisessa Korkeakoulussa, mistä hän valmistuikin kansakoulunopettajaksi keväällä 1948. Opiskeluvuosiensa aikana Kalle tapasi tulevan vaimonsa. Aulikin (o.s. Teira) kanssa hänet vihittiin avioliittoon 18.6.1950. Perheeseen syntyi Hannele- tytär, joka on jatkanut Mirkkoloiden poikkeuksellisen musikaalista sukua kolmen lapsenlapsen verran.

Opettajauransa Kalle aloitti Jyväskylän Cygnaeuksen kansakoulussa. Pian Kalle sai kutsun Keljon koulun johtajaopettajan tehtävään, jota hän hoiti eläkkeelle siirtymiseensä saakka v. 1985. Opetusalan lisäksi Kalle kutsuttiin pian moniin luottamustehtäviin Jyväskylässä ja laajemminkin. Hän toimi Jyväskylän kunnan Säästöpankin isännistössä vuosina 1961–69, saman pankin hallituksessa 1970–74 ja vuonna 1975 tapahtuneen säästöpankkien yhdistymisen jälkeen muodostetun Keski-Suomen Säästöpankin hallituksessa vuoteen 1989 saakka. Hallituksen puheenjohtajana hän toimi vuodet 1980–83.

Merkittävän työn Kalle Mirkkola teki myös Jyväskylän Konservatorion ja vuodesta 1984 KeskiSuomen Konservatorioksi laajentuneen musiikkioppilaitoksen hallinnossa toimien oppilaitosta ylläpitävän säätiön valtuuskunnassa sekä hallituksessa sekä kuntainliiton liittovaltuuston puheenjohtajana vuosina 1977–89.

Kallen lapsuus-, nuoruus- ja varhaisiin aikuisvuosiinkin liittyi intensiivinen urheiluharrastus. Jyväskylän Pallon joukkueissa hän pelasi aktiivisesti niin jää- kuin jalkapalloakin. Myöhemmin Kalle ylläpiti fyysistä kuntoaan pelaamalla tennistä aivan viime vuosiin saakka.

Kalle Mirkkola oli poikkeuksellisen aktiivinen ja sitoutunut sekä työhönsä liittyvissä tehtävissä, mutta myös vapaa-ajan harrastuksissaan. Häneltä riitti aikaa niin Lions-työlle kuin lasten liikennekasvatustyöhön. Kalle oli perustamassa vuonna 1961 LC Jyväskylä-Jyvää ja hän toimi useissa vaativissa tehtävissä 25 vuotta jatkuneen 100 %:sen leijonauransa aikana.

Kuoroharrastuksesta tuli Kallelle elämänmittainen, mieluisa taival. Hän tuli Mieskuoro Sirkkojen laulajaksi v. 1949, ja sirkkaura jatkui aina vuoteen 1991 saakka. Hyvä-ääninen ja tarkka kakkosbasso sai Sirkoissa pian huomattavia luottamustehtäviä ja kunnianosoituksia. Mieskuoro Sirkkojen puheenjohtajana Kalle toimi v. 1965–74. Kuoron kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin vuonna 19 Musiikkijärjestöjen luottamustehtäviä Kalle hoiti myös SULASOLin KeskiSuomen piirissä ja Mieskuoroliitossa.

Kallen kuoro-uraan on sisältynyt satoja konsertteja, esiintymisiä ja kvartettikeikkoja ympäri Suomen, useissa Euroopan maissa, Kiinassa saakka. Hän suoritti Suomen Mieskuoroliiton mestarimerkin no 68 v. 1965.

Aktiivisten sirkkavuosien jälkeen Kalle siirtyi laulamaan seniorimieskuoro Harmaissa Herroissa. Tässä kuorossa hän teki eheän päivätyön toimien mm. puheenjohtajana eli ukkoeksellenssinä v. 1986 –96. Kallen viimeisiin kuorovuosiin kuului myös laulaminen Jyväskylän Sotaveteraanikuorossa. Tässä kuorossa Kalle oli viimeisiä laulajia siinä joukossa, joilla oli rinnassaan tammenlehvä merkkinä osallistumisesta sotatoimiin ja vastuunkannosta maamme vaikeina vuosina.

Opimme tuntemaan Kallen sympaattisena, rehtinä suomalaisena miehenä, jolla oli aina kohdattaessa positiivista ja kannustavaa sanottavaa. Kalle, herrasmies kiireestä kantapäähän.

Kalle Mirkkolaa jäävät kiitollisina kaipaamaan Hannele-tytär perheineen sekä laaja ystävien joukko.

Jukka Koro
Matti Siipola

Kirjoittajat ovat Kalle Mirkkolan pitkäaikaisia ystäviä ja laulajaveljiä

Viimeksi päivitetty: 26.6.2018