Mieskuoro Sirkat esittelee uuden musiikillisen taidonnäytteen, joka tempaisee mukaansa ja saa jalat vipattamaan! "Lainelautaileva Lehmänmaha Rock'n'Roll" on rokkaava kuorokappale, jonka alkuperäinen versio on monille tuttu Eppu Normaalin esittämänä. Kappaleen on alunperin säveltänyt ja sanoittanut Jyrki Huotari, kun taas Kari Rautsi on vastannut komeasta kuorosovituksesta. Suunnatkaapa katseenne alla olevan linkin kautta kohti Youtubea! Älä unohda tykätä, jakaa ja kommentoida videota, jotta voimme yhdessä levittää musiikillista ilosanomaa ympärillemme.
Yleisö aina sytyttää laulajat, kiitos kun tulitte. Viime vuoden kohokohtia olivat Poppaa mun tunnelmaa kiertue (Jyväskylä ja Joensuu), Kari Tapio –messu Kuokkalan kirkossa, Puolustusvoimain lippujuhla 4.6. Harjun kentällä, vappuna Kolmikulmassa, piipahdus kirjamessuilla, itsenäisyyspäivänä Taulumäellä ja sankarihaudoilla sekä lopuksi Sirkkain Joulu 2023 –kiertueen kuusi konserttia. Muutamia poimintoja joulukonserttien palautteista:
Mieskuoro Sirkat juhlii 125 vuotta kestänyttä yhtäjaksoista toimintaansa vuonna 2024. Julkistamme juhlavuoden logomme, jonka on suunnitellut Simo Heikkinen, alunperin jyväskyläläinen, nykyisin tamperelainen graafikko. Simo on toiminut Sirkkojen luottograafikkona viime vuodet. Hänen käsialaansa on konserttijulisteemme ja muu graafinen aineisto. Logossa miellytti sirkan dynaaminen ja voimakas eteenpäin suuntautuva hyppyyn valmistautuminen. Elämä edessä ja tukka takana! Tervetuloa kuuntelemaan ja katselemaan Sirkkoja luonnossa.
Sirkat olivat perinteisesti mukana itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa Jyväskylässä 6.12.2023. Ohjelmaan kuului juhlajumalanpalvelus Taulumäen kirkossa, sekä seppeleenlaskutilaisuus sankarihaudoilla. Kuoro esitti juhlajumalanpalveluksessa kappaleet Finlandia, Suomenmaa, Suomalainen rukous ja Jouluvirsi, sekä sankarihaudoilla kappaleen Oi, kallis Suomenmaa.
Sirkkojen kulttuurisaunotettavan tittelin sai vappuna 2023 Tuomo Rannankari. Hän on taustaltaan peruskoulun luokanopettaja, ja toimi Jyväskylässä opettajana yli 20 vuotta. Musiikki on vienyt miestä pitkään, ja hän kuului Semmareiden perustajakokoonpanoon aina syksyyn 2021 asti. Opettajuus ja kuoro väistyivät, kun musiikista tuli hänelle päätoiminen ammatti vähitellen. Rannankarin tärkein kohderyhmä muusikkona on lapset. Hän kiertää päiväkoteja, kouluja ja konserttisaleja yksin kitaransa kanssa tai yhdessä Hiekkakakkuorkesterin kanssa. Säveltäjänä ja sanoittajana hän on tehnyt neljä lastenlevyä, sävellyksiä lasten- ja nuorten musikaaleihin sekä luennoinnut mm. Taideyliopistolle lastenmusiikista. Opettajatausta näkyy siinä, että hän on säveltänyt ja sanoittanut kymmeniä kappaleita esi- ja alkuopetuksen käyttöön kuten esimerkiksi kahteen Aapiseen ja lukuisia lauluja on julkaistu erilaisissa laulukirjoissa. Hän on käsikirjoittanut, säveltänyt ja sanoittanut Sininen Pallo –konsertin esitettäväksi lapsikuorojen ja sinfoniaorkesterien kanssa. Jyväskylän Sinfonian ja Kypärämäen musiikkiluokkien kuoro esittivät teoksen maaliskuussa. Tuomo Rannankari tunnetaan Suomen kaikissa Pikku Kakkosta ja Tuomon laulu –ohjelmaa seuraavissa lapsiperheissä. Lastenmusiikki ry valitsi Rannankarin vuoden lastenmusiikintekijäksi vuonna 2019. Jyväskyläläinen muusikko, säveltäjä, sanoittaja, kapellimestari, käsikirjoittaja, lastenmusiikin erikoislähettiläs Tuomo Rannakari on vuoden 2023 Sirkkojen Kulttuurisaunotettava, joka on myös kunnostaan huolehtiva maratonien harrastaja. Mieskuoro Sirkat on jakanut valintansa mukaan Kulttuurisaunotettavan arvonimeä vuodesta 2001 lähtien. Sirkat on halunnut nostaa esiin kaikenlaisen kulttuurin edistäjiä ja arjen raatajia, jotka monesti jäävät julkisuudelta katveeseen. Arvonimen saanut saa muistoksi saunomiseen tarvittavaa välineistöä kuten kiulu, löylykippo ja muita tykötarpeita. Jyväskyläläisen Ulla Huttusen emalityö "Saunasirkka" symboloi arvonimeä, ja sellainen tulee koristamaan myös Rannankarin saunaa. Aikaisemmat saunotetut ovat edustaneet laajalti kulttuurin koko kenttää ja mukana on myös järjestöjä ja toimijoita, kuten viime vuonna palkittu Jyväskylän kulttuuriluotsit.
Mieskuoro Sirkat 2000–luvulla – muutosta ilmassa on järjestyksessään jo 7. kuoron historiikki. Kirjan ovat kirjoittaneet historian väitöskirjatutkijat FM Ida Vesterinen ja FM Lauri Julkunen. Historiikki dokumentoi miesten ja vähän vaimojenkin puhetta kuorosta ja sen merkityksestä. 2000–luvun muutos näkyy jäsenistössä ja ohjelmistossa. Yksi asia ei tule muuttumaan: Sirkat luottavat laadukkaaseen laulamiseen ja hyvällä maulla toteutettuun esiintymiseen. Tilaukset ja tiedustelut: secretary[ät]sirkat.fi tai president[ät]sirkat.fi
Sirkkojen 120–juhlavuoden taiteilijaksi valitun Samuli Heimosen litografia Kutsu saatavilla