Jyväskylä on ollut kansallisen herätyksen ja musiikkikulttuurin tärkeä keskus. Tämän levyn säveltäjistä erityisesti P. J. Hannikainen, Martti Korpilahti ja Otto Kotilainen edustavat näistä maalaisoloista nousseita näkijöitä ja tekijöitä. Luontoon, vuoden kiertoon ja erityisesti jouluun liittyvät laulut ovat tavoittaneet kuulijansa. Kansanopetuksen piirissä musiikillinen luova panos elää ja jatkuu. Tämän levyn 10 säveltäjästä peräti 9 on toiminut tai toimii opetustehtävissä, useimmiten juuri Jyväskylässä.
Levy sisältää tuttuja, vähemmän tunnettuja ja myös aivan uusia lauluja. Ohjelmistoa harjoiteltiin syksynä, jota sävyttivät uutiset New Yorkin terrori-iskusta ja Afganistanin sota. Levyn monet laulut ovat erityisen ajankohtaisia. Tie rauhaan ei rakennu suurin elein ja mahtiuskomuksin, vaan pienin askelin, avoimesta sydämestä toiseen. "Seimen lapsi, lähelläsi, osaan olla ihminen."
Suomalaisen joulun tunnelmiin liittyy talvinen luonto. Huurteisen metsän kirkastuvassa pyhyydessä soivat hiljaisuuden urut. Narskuva lumi saattelee viattoman riemukkaalle kirkkotielle.
Levyllä esiintyvät säveltäjät:
Juha Holma (1960) toimii opettajana Jyväskylän Cygnaeuksen koulun musiikkiluokilla. Hän on toiminut kuoronjohtajana Jyväskylän seudulla eri kuoroissa vuodesta 1981 lähtien. Sirkkoja hän on johtanut vuodesta 1994. Sinä aikana kuoro on menestynyt kilpailuissa, mm. paras mieskuoro Béla Bartók-kilpailussa 1996 ja kansainvälisen sarjan voitto Madetoja-kilpailuissa vuonna 2000, jolloin Holma palkittiin kilpailun parhaana kuoronjohtajana.
Säveltäjänä hän on saanut viime vuosina tunnustusta kilpailumenestyksenä, mutta ennen kaikkea suurena määränä sävellystilauksia. Laaja sävellystuotanto sisältää jonkin verran orkesteri- ja pienyhtyesävellyksiä, mutta pääpaino on kuitenkin kuorosävellyksissä kaikille kuoromuodoille.
Liioittelematta voi sanoa, että Pekka Juhani Hannikainen (1854-1924) lauloi Suomen suomalaisille, ja lauloi myös joulun. Nurmeslaisen kanttorin poika sai alusta lähtien ihanteelliset eväät elämäntielleen suureksi kansalliseksi musiikkikasvattajaksi ja luovaksi kulttuurin tekijäksi. Ylioppilaaksi "Pekku" kävi Jyväskylässä. Jo opiskeluaikanaan tuleva maisteri (kemia, matematiikka, suomenkieli) loi tiiviit siteet kansallisen herätyksen ja musiikkikulttuurin johtohenkilöihin. Elämäntyönsä tämä Sirkkojen ja YL:n perustaja teki Jyväskylässä seminaarin musiikinlehtorina ja keskeisenä kulttuurivaikuttajana. Kuorolaulu on ollut opettajaseminaarissa merkittävä traditio.
Musiikillisesti lähes itseoppinut Hannikainen oli temperamentikas, innoittava, karjalaisen sanavalmis taitava runoniekka, kielenkääntäjä ja myös taitava piirtäjä.
Kanttori-urkuri, musiikinopettaja ja diplomilaulaja Vilho Kekkonen (s. 1909) tunnetaan maailman vanhimpana konsertoivana tenorina. Vilho Kekkonen toimi neljännesvuosisadan Jyväskylän maaseurakunnan kanttori-urkurina. Monipuolisen taiteilijan muina sarkoina olivat konservatorion laulunopetus, kuorojen johtaminen ja koulutus, solistitehtävät ja soolokonsertit. Sävellysluettelo sisältää pari sataa nimekettä: enimmälti lauluja eri kuoromuodoille, mutta myös yksinlauluja. Koruton elämänläheisyys sekä rehellinen pyrkimys yksinkertaisin keinoin ilmaista jotain sydämestä sydämeen on luonteenomaista Kekkosen lauluille.
Martti Korpilahti (1886-1938) on ansainnut maineensa Keski-Suomen kotiseuturunoilijana ja maakuntatunteen herättäjänä. "Hän eläytyy musikaalisen haltioitumisen ja esteettisen kauneusnäkemyksen hehkulla kotiseutunsa maisemaidylliin" (Päivö Oksala). Varsinkin kesälaulut soivat kirkkaina ja onnentäyteisinä, kuten laulu "Oi päivät seutuvilla Päijänteen." Korpilahden runojen voimana on välittömyys, koruttomuus ja melodinen, ilmava poljento. Myös hänen sävelmissään on vastaavaa kansanlaulunomaista kauneutta ja tehoa.
Korpilahdelle kasvatustyö musiikin ja laulun keinoin oli kutsumus. Hän toimi Jyväskylän Cygnaeuksen koulun johtajana kuolemaansa saakka. Korpilahden aatemaailman tunnetuin puoli on isänmaallisuus ja valistuksen palo, mutta näiden taustalla vaikutti uskonnollisuus, yhteiskunnallisuus ja huolenpito vähäosaisista. Laulun "Tule rakkaus ihmisrintaan" sanoitus ilmentää herkällä tavalla Martti Korpilahden keskeisiä pyrkimyksiä. Hänen suhtautumisensa kärsiviin lähimmäisiin oli "suorastaan liikuttavan kaunista", kuten runoilijan sisar on kertonut.
Pekka Kostiainen (s. 1944 Jyväskylässä) on palkittu monin koti- ja ulkomaisin tunnustuksin ja on maamme tunnetuimpia kuorosäveltäjiä. Kokeneena kuoronjohtajana hän tuntee hyvin kuoron mahdollisuudet ja käyttää niitä kekseliäästi, sekä perinteitä tuoreesti hyödyntäen että rajoja rikkoen. Ilmeikkäät värit, elävyys ja huumori tekevät musiikista kiitollista laulettavaa. Aiheita Kostiainen on ammentanut kansanmusiikista sekä Kalevalan ja kansanrunojen teksteistä. Hän on säveltänyt myös runsaasti hengellistä musiikkia. Monet hänen lapsikuoroteoksistaan ovat suosittuja ympäri maailman.
Kostiainen on säveltänyt myös orkesteriteoksia sekä kamari-, soolosoitin- ja laulumusiikkia. Perustamaansa Musica-kuoroa hän on johtanut vuodesta 1977, lapsikuoro Vox Aureaa vuodesta 1994.
Laulusarjaa Sielussa hiljaa soi voi luonnehtia aidosti keskisuomalaiseksi: tekstit ovat Martti Korpilahden ja teos osallistui Keski-Suomen läänin taidetoimikunnan järjestämään sävellyskilpailuun, jossa se palkittiin.
Otto Kotilaista (1868-1936) on luonnehdittu laulumusiikin mestariksi. Yksinlauluja hän teki 150, kuorolauluja yli puolen sataa. Säveltäjänä hän pitäytyi perinteisessä tyylissä, ilmaisu on selkeää; tunteet ja sanoma välittyvät lauluissa kansanomaisen aitoina. "Niissä on jotain hyväilevää, aivan kuin savolaisessa maisemassa", luonnehti teoksia säveltäjän hyvä ystävä Leevi Madetoja.
Tämä Heinävedellä kasvanut viljelijäperheen poika opiskeli Jyväskylän seminaarissa opettajaksi, ja siellä hän myös sai P. J. Hannikaiselta ja E. A. Hagforsilta alkuopin säveltäjäntielleen.
Runossa Varpunen jouluaamuna Sakari Topelius viittaa oman, vain vuoden ikäiseksi eläneen Rafael-poikansa kuolemaan. Suomennos puhuu "veljestä, joka tuli taivahasta", kun alkuteksti kertoo keväällä kuolleesta veljestä. Runo sai vertaisensa sävelasun lapsirakkaan säveltäjän käsissä.
Helsingin olympialaisten Olympiahymni luonnehtii Jaakko Linjaman tuotannon keskeistä juonnetta ja hänen syvimpiä pyrkimyksiään. "Jalopiirteinen, selkeä, harras ja arvokas" arvioi hymnin sävellyskilpailun voittajateosta arvosteluraadin puheenjohtaja Taneli Kuusisto.
Linjaman tuotannon painokkaimman osan muodostavat orkesterisäesteiset laajat kuoroteokset. Linjama sävelsi myös soitinmusiikkia sekä yksin- ja kuorolauluja ja toimitti hengellisten laulujen ja virsien kokoelmia.
Jaakko Linjaman (1909-1983) vanhempien sukujuuret ovat Muuramessa ja Laukaassa. Toimeentulon niukkuus sävytti lapsuuskokemuksia. Varhaisimmat musiikkimuistot liittyivät lestadiolaisseurojen virsiin. Syvälle vaikuttivat herkkään 9-vuotiaaseen poikaan "ne synkät laulut, joita v. 1918 kuulin kaupungin rannassa olleelta vankileiriltä." Vähin ja vaatimattomin tuo elämään sen, mikä on jalointa, puhtainta ja tärkeintä. Neitsyt Marian kehtolaulun sanoin: "Sydämenne avatkaa, suoja suokaa lapselleni!"
Tuure Helmeri Piha (s. 1909) toimi musiikkipedagogina ensin Lahdessa mm. oppikoulussa, sitten tulevien opettajien parissa musiikin lehtorina Oulun opettajakorkeakoulussa ja Raahen seminaarissa. Pihan elämäntyön kolmas vaihe sijoittuu Jyväskylään, jossa hän opetti v. 1972-77 musiikkia kansalaisopistoissa ja lastentarhaseminaarissa.
Piha on säveltänyt runsaasti kuoro- ja laulumusiikkia. Keskeisiä aihepiirejä ovat luonto, kotiseutu, koulu ja lapsuus. Mm. Martti Korpilahden ja Einari Vuorelan runoihin sävelletyt kuorolaulut henkivät luonnonläheistä, Keski-Suomeen liittyvää kotiseuturakkautta. Kevät, kevään ja valon tulo on saanut Pihan kynästä monta inspiroitunutta ja herkkää kuvausta.
Juhani Pohjanmies (1893-1959) oli ennen kaikkea rehellinen etsijä ja tinkimätön, avara taiteilija, jonka kutsumuksena oli ilmaista ihmisyyttä ja ihmisten yhteyttä. Laulun "Tule rakkaus ihmisrintaan" sanat ovat Martti Korpilahden. On mahdollista, että tämä laulu syntyi kansalaissodan tapahtumien vaikutuksesta. Sanomaltaan ja arvoiltaan se on edelleen hyvin ajankohtainen toistuvien sotien ja väkivallan maailmassa.
Pohjanmies toimi Jyväskylässä lähes 20 vuotta kanttori-urkurina, seminaarin soitonopettajana ja oppikoulujen laulunopettajana. Mieskuoro Sirkkojen kunnianhimoisena johtajana hän toimi muutaman vuoden.
Eino K. Saariaho (1908-1999) oli kuoromies joka solullaan koko pitkän elämänsä ajan. Koulutukseltaan hän oli diplomi-insinööri ja teki päivätyönsä mm. tie- ja sillanrakennusinsinöörinä. Kipinän musiikin tekemiseen hän sai P. J. Hannikaiselta, joka kyläilemässä ollessaan vakuuttui 11-vuotiaan pohjan lahjakkuudesta ja suositti pianon hankkimista. Mieskuoro Sirkoissa hän vaikutti vireästi puoli vuosisataa, laulajana ja varalaulunjohtajana. Jo opiskeluaikana hän oli mukana tunnetuimmissa opiskelijakuoroissa. Hän oli perustamassa Jyväskylän Naislaulajia ja johti sitä 26 vuotta.
Laulusävellyksiä "Eikka" teki kymmenittäin; niistä 15 on koottu Sirkkojen julkaisemaan vihkoon Muistatko veljeni vielä. Miehisen herkät tunnot ja muistot, pikkupojan jouluilo ja keskisuomalaiset kesätunnelmat saavat kauniin ilmiasun Mikko Asunnan runoissa ja Saariahon ilmeikkäissä sävellyksissä.
Tuomo Rannankari (s. 1969) on kotoisin Keski-Pohjanmaalta, Vetelistä. Hän on toiminut Jyväskylässä luokanopettajana vuodesta 1994. Rannankari on Seminaarimäen Mieslaulajien perustajajäsen (1989). Hänen sävellyksiään ja sanoituksiaan löytyy Semmareitten äänitteiltä.
"Tulkoon joulu" on alunperin sävelletty ja sanoitettu Kypärämäen koulun joulujuhlaan lasten esitettäväksi. Kappaleen taustalla on Kosovon sota ja joulun vietto sodan varjossa.
